Tekstit
Työelämä yhteiskunnallisena tekijänä
Joidenkin määritelmien mukaan digitalisaation mukanaan tuoma kehitys työelämässä vastaa vaikuttavuudeltaan teollistumisen mukanaan tuomaa muutosta. Elämme todellakin historiallisia aikoja. Joiden arvioiden mukaan työ häviää digitalisoitumisen, teknologisoitumisen ja robotisaation myötä, tästä on vahvaa vastakkaistakin näyttöä. Ihmisellä on kuitenkin tulevaisuudessakin merkittävä osansa työelämässä. Työn sisältö tulee todennäköisesti muuttumaan merkittävästi ja teknologiset ratkaisut tulevat olemaan osana yhä laajempaa tehtäväkenttää. Työ jakautuu tulevaisuudessa ihmisen ja koneen välillä. Se synnyttää uudenlaisia työtehtäviä, joita emme vielä tässä vaiheessa pysty edes määrittelemään. Työn muuttumista ei kannata kuitenkaan pitää pelottavana, sillä sitä on tapahtunut ennenkin, vanhoja tehtäviä poistuu ja uusia tulee tilalle. (TEM raportti 30/2014, 11)
Työyhteiskunnan perinteinen toimintamalli on muuttunut. Koulutusinflaatio on vaikuttanut työtehtävien jakautumiseen niin, ettei akateeminenkaan koulutus enää takaa työpaikkaa, kuten vielä edellisinä vuosikymmeninä. Työ muuttuu yhä enemmän pois päätoimisesta palkkatyöstä kohti itsensä työllistämistä yrittäjyyden tai yrittäjämäisen työskentelyn, kuten freelance-työn tai Internetin välityksellä tapahtuvaa työtä. Tämä vaikuttaa myö työpaikoilla työn organisoinnin muutoksina. (TEM raportti 30/2014, 11)
1.2 Digitalisaatio työelämän mullistajana
Digitaalisen kehityksen voidaan katsoa alkaneen jo toisen maailmansodan aikaan, jolloin otettiin käyttöön ensimmäiset mekaaniset laskukoneet. Muutos ei siis loppujen lopuksi ole ollut kovin nopeaa. Suomi on ollut tämän digitaalisen kehityksen edelläkävijä maita. Tutkimusten mukaan yritykset eivät kuitenkaan osaa hyödyntää työntekijöidensä ICT- osaamista tai digitalisaation mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämisessä. tässä suhteessa Suomi on jäänyt jälkeen muista maista. (TEM raportti 30/2014, 11) Suomalaiset työntekijät ovat pääsääntöisesti teknologia myönteisiä ja suhtautuvat muutoksiin pelottomasti. työyhteisön kehittämisen kannalta olisi tärkeätä hyödyntää tätä muutosvalmiutta ja kouluttamisen kautta varmistaa nuorten ja varttuneiden työntekijöiden oppimaan oppimisen taidot. Muutoksista ja uusien innovaatioiden käyttöönotosta työyhteisö selviää hyvin, mikäli muutokset on johdettu ja organisoitu hyvin. Tuottavuuteen vaikuttaa myös työelämän laadukkuus. Tämä vaatii panostusta myös koulutussektorilla proaktiiviseen elinikäiseen oppimiseen, työpolittisiin toimiin, sekä työmarkkinoiden dynamiikkaan. (TEM raportti 30/2014, 12) Yritysten, koulutuksen ja työpolitiikan yhdessä tulisi luoda entistä parempia mahdollisuuksia yhdistää työntekijät ja työ.
Työ ei tule häviämään, vaan se tullaan jakamaan ihmisen ja koneen välillä. Uusia työtehtäviä tulee syntymään tähän rajapinnalle. Internet ja digitalisoituminen tulevat muuttamaan työmarkkinoita ja luomaan uusia mahdollisuuksia, mutta muuttaa myö työyhteisöjä ja työtehtäviä. Muutos tapahtuu tässä ja nyt. Kaikkialla yhtäaikaisesti. Kehitys on kuitenkin vasta kehityskaarensa alkupäässä ja vauhti tulee kiihtymään. Uusia teknologioita voidaan pitää kehityksen voimakkaana ajurina.
Ihmisellä on tulevaisuudessakin merkittävä osa työssä. Ihmisen tehtäväksi jääkin kaikki sosiaalista vuorovaikutusta vaativat tehtävät, sekä tehtävät jotka vaativat innovointia, kehittämistä, etiikka, politiikkaa, moraalia, motivointia, opettamista, viihdyttämistä, itse teknologian kehittämistä, käyttämistä, myymistä, ylläpitämistä, kierrättämistä ja luovuutta. (TEM- raportti 30/2014,18)
1.3 Osaamisen kehittäminen on elinikäistä oppimista myös organisaatiossa.
Teknologisen muutoksen myötä myös oppiminen nousee keskiöön. Työntekijän pitää pystyä ammattitaitoaan ja omaksumaan uusi ammatti tarvittaessa suhteellisen nopeasti. Oppimisen sisältöjen tulee lisätä muutoskykyä, sekä työelämätaitoja ja uuden innovointia.
Globaalien työmarkkinoiden mukana työ hajautuu. Sitä tehdään tulevaisuudessa siellä, missä sille on parhaimmat edellytykset. Tämä ei tarkoita sitä, että työ Suomesta olisi loppumassa, vaan työn sisältö tulee muuttumaan. Uudet teknologiat, kuten 3D- tulostus vaikuttavat tuotannon sijoittumiseen. Automaation kehittäminen saattaa tuoda tuotantotyötä jonkun verran takaisin Suomeenkin. (TEM- raportti 30/2014, 19)
Oppivalla organisaatiolla tarkoitetaan yhteis;a jossa osaamista eri rajoiteta vain yksil;;n vaan kokonaiseen yhteisöön. Tietoa jaetaan, niin että hiljainen tietoa pyritään saamaan kaikkien yhteisön jäsenten käyttöön. Digitaaliset työvälineet ja tiedon jakamisen periaatteet auttavat organisaatioita tässä prosessissa. Millaista informaatiota työyhteisössä voidaankaan jakaa? Usein työyhteisö jakaa osaamistaaan uusille tulokkaille perehdytyksissä, mutta voitaisiinko työyhteidsöissä opettaa kollegoita jatkuvasti? Käymällä erilaisissa konferensseissa ja tapahtumissa, opimme jatkuvasti uutta. lukemalla internetistä lehtiartikkeleita tai blogikirjoituksia opimme uusia tapoja ajatella, näidenkin tietojen jakaminen voi auttaa yhteisöä kehittämään osaamistaan sekä samalla työyhteisöä. Tällöin yhteisön jokainen jäsen tuntee olevansa saman tiedon äärellä, eikä tunne niin helposti jäävänsä tiedon jaon ulkopuolelle. Tällaista on mielestäni tulevaisuudessa osaamisen kehittäminen oppivassa organisaatiossa.
Oppimista tapahtuu perinteisesti koulutusorganisaatioissa. Internet ja digitaaliset, aina läsnä olevat välineet kuten älypuhelimet ja tablet-tietokoneet mahdollistavat jatkuvan uuden tiedon saamisen. Informaation valtavan määrän saavuttaminen mahdollistaa myös informaalin oppimisen. Oppija voi kehittää osaamistaan itse oppimalla, tai osallistumalla verkon kautta tapahtuvaan opetukseen. Puhutaan myös tässä yhteydessä E-oppimisesta.
Kaiken oppimisen takana on aina oppijan oma motivaatio. Ilman motivaatio formaalilla ja informaalilla oppimisella ei saada toivottuja tuloksia. Internet ja digitaaliset kirjat eli e-kirjat mahdollistavat entistä laajemman itsenäisen ja informaalin oppimisen. Ihmisillä on entistä laajemmat mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan työajan ulkopuolellakin. Työ- ja Elinkeinoministeriön raportin mukaan (TEM-raportti 30/2014) työntekijöillä tulee olla entistä laajempi ja monimuotoisempi osaaminen kuin mihin tällä hetkellä on koulutuksissa tähdätty. Raportissa puhutaan ns. hybridi osaamisesta, jossa työntekijän tulee osata oman toimialueensa ja ydinosaamisensa lisäksi myös lähitieteenaloja, jotta hän voi tehdä useamman laatuisia tehtäviä. Kuten aikaisemmin sanottu, työ tulee muuttumaa. Oman osaamisen kehittämistä tulee meidän jokaisen tehdä jatkuvasti. Digitalisaatio tuo mukanaan jatkuvaa oppimista järjestelmien ja työkalujen nopealla kehittymisellä. Erilaisten viestimiseen ja kommunikointiin tarvittavien työvölineidenlisääntymine ja internetin välityksellä tehtävän työn lisääntyminen haastaa tulevaisuudessa meidän jokaisen oppimiskyvyn.
Digitaalisen osaamisen kehittämisen tavoitteena pitäisi olla oppimisen tuleminen, eikä olla perinteisen koulutuksen siirtämistä verkkoon. Teknologia, tietotekniikka, digitaaliset työkalut ja niiden käyttäminen tulee olla osa jokapäiväistä työprosessia. Parhaimmillaan digitaalisen osaamisen kehittäminen on jatkuva työtilanteisiin integroitu prosessi. (Ari Alamäki & Jussi Luukkonen, 2002,19)
Työyhteisössä oppiminen on monimuotoista, kokemusten ja saadun koulutuksen ja kurssituksien yhdistelmää. Erilaiset tietojärjestelmien merkittävät muutokset tuovat mukanaan yleensä koko henkilöstön koulutusta järjestelmän käyttöä ajatellen. Oppivassa organisaatiossa luodaan yhä joustavampia ja relevantimpia mahdollisuuksia henkilökohtaistaa omaa oppimiskokemusta, omien tarpeiden ja henkilökohtaisten mielenkiinnon kohteiden mukaan. Oppivassa organisaatiossa tuetaan niin henkilökohtaista, kuin tiimin sisäistäkin oppimista. Tällaisia oppimiskokemuksia tulee niin käytännön työstä kuin suunnitelluista oppimistehtävistä. Itsenäisen ja tiimioppimisen vaikutuksia voidaan helposti arvioida niiden vaikutuksissa työhön, esimerkiksi laadun tai työtyytyväisyyden tai -hyvinvoinnin paranemisena. Jotta työyhteisö, yksilö tai tiimi voi kehittää omaa osaamista, pitää ensi sykäyksen tulla aina yrityksen johdolta. Johdolla on ssä muuttuvassa työelämässä yhä suurempi rooli oppimisen mahdollistajana ja kannustajana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti