Pörssitalolla nostettiin syyskuussa digiosaaminen nousuun

Vaikuta&Vaikutu -seminaari Pörssitalolla 29.9.2015

Tieke ry järjesti syyskuussa 

Vaikuta ja vaikutu - digiosaamisen kurssi nousuun -seminaarin, joka  "kokosi yhteen opetuksen asiantuntijat ja henkilöstön kehittäjät jo kahdeksatta kertaa. Keskiössä olivat digitalisaation hyödyt, edellytykset ja muutokset niin oppilaitoksissa kuin työyhteisöissäkin. Näkökulmat liittyivät osaamisen kartoittamiseen ja kehittämiseen, uusien keinojen löytämiseen sekä muutoksessa innostumiseen. Oppilaitos- ja työpörsseissä puntaroitiin osaamisen kehittämisen tuottamaa arvon nousua."

Tässä omat muistiinpanoni päivästä. Kirjoitukseni on osa Tieken sivuilla julkaistua kirjotusta. Painettuna se löytyy myös Tiedosta -lehdestä.Osallistuin päivään liveraportoijana, eli pyrin twiittailemaan paljon päivän kulusta. Twiittejä päivästä pääset katsomaan täältä.

Seminaaripäivä alkoi Marko Suomen kysymyksellä " Kenellä on vastuu digitaitojen oppimisesta?"

Digitaalisaation lisääntyessä myös digitaidot ovat tulevaisuudessa eräänlaisia kansalaistaitoja. Mutta miten määritellään mikä on riittävä minimitaso digitaidoissa? Riittääkö, että osaa käynnistää tietokoneen ja tehdä toimisto-ohjelmilla perustyötä? Vai tarvitaanko minimi osaamistasoksi, että osaa hyödyntää verkkoa yhteistyön tekemiseen? Ja miten näin erilaisten taitotasojen kanssa pystytään tekemään yhteistyötä digitalisoituvassa organisaatiossa? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Vaikuta&Vaikutu -seminaarissa.

Vastatakseni omasta puolestani Marko Suomen esittämään kysymykseen, mielestäni meillä jokaisella on vastuu taitojen kehittämisessä, uusien taitojen opettamisesssa muille, olimme sitten vanhempia, opettajia, esimiehiä, kollegoita, ystäviä, sukulaisia. Opeta jollekin toiselle ihmiselle jotain sellaista mitä sinä osaat, oli se sitten Facebook profiilin luonti, toimisto-ohjelmiston ominaisuus tai kännykän päivityksen asentaminen.

Jyrki Kasvin johdolla Työpörssi alkoi SaranenConsultingin Jenny von Knorringin johdolla kommunikaatiotaitojen tärkeydestä tulevaisuuden työpaikoilla. Von Knorringin mukaan koko organisaation johdosta lähtien on pystyttävä puhumaan samaa kieltä, pyrkien samalla kohti samaa päämäärää. 

Työelämässä ei pärjää vain yhdenlaisilla taidolla. Tarvitaan moninaisia osaajia, esimerkiksi sellaisia ketkä osaavat kerätä dataa, analysoida sitä ja ketkä osaavat hyödyntää näitä tietoja päätöksen teossa. Mutta näiden kaikkien tulisi tietää mihin heidän oman työpanoksensa vaikutta.  Eli datan kerääjän on tiedettävä mihin tarkoitukseen ollaan keräämässä, jotta osaa tuottaa oikeanlaista dataa analysoitavaksi. 

von Knorring painotti osaamisen kehittämisen ja pistämisen tärkeyttä talon sisällä. Konsultti pystyy rakentamaan hienojakin järjestelmiä, mutta jos talon sisältä ei löydy osaamista näiden järjestelmien hyödyntämiseen, on kaikki työ heitetty hukkaan. Tästä syystä myös yhteistyö erilaisten koulutuslaitosten kanssa on kasvun ja kehityksen kannalta oleellisia. Osaamisen kehittämisellä on vaikutuksia koko yrityksen liiketoimintaprosessiin. On tärkeätä ymmärtää mihin oma työpanos vaikuttaa, mikä on sen merkitys kokonaisuudessa. Täm vaikuttaa myös työn mielekkyyteen.

Aamupäivää jatkoi Keskuskauppakamarin Ilkka Lakaniemi, siitä mihin von Knorring jäi. Meillä on Suomessa erinomaiset puitteet tehdä digitalisaation vallankumous. Digitalisaatio työyhteisöissä on itsessään jo vallankumous. 

Palvelujen ja toiminnan sähköistyminen on ensimmäinen askel matkalla liiketoiminnan ja työprosessien pysyvää muutosta, mutta sen mukana tulevia mahdollisuuksia pitää osata hyödyntää. 

Mutta teknologinen osaaminen ei yksin riitä, jos yritys haluaa menestyä. Terhikki Rimmanen Humap Consultingista muistutti, että kaiken toiminnan kohteena ja loppukäyttäjänä on aina ihminen. Digitaalisilla työkaluilla voimme rakentaa ketteriä ratkaisuja useilla eri paikkakunnilla tai eri aikavyöhykkeillä toimivien työntekijöiden välille.

Miten tällainen unelmien työkulttuuri rakennetaan? Onko se pelkkää utopiaa. Rimmasen mukaan ei. Työkulttuuria pitää rakentaa läpinäkyvyydellä, osaamisen johtamisella sekä avoimella dialogilla. Toimintatapojen ei Rimmasen mukaan pitäisi muodostua rutiineiksi, vaan pitäisi rakentaa kulttuuri, jossa kannustetaan mokaamaan. 

Tuottavuus syntyy inhimillisistä asioista ja ihmisten dialogisista kohtaamisista, jotka onnistuessaan tuottavat enemmän tulosta viivan alle, sanoo Terhikki Rimmanen. Ehkä meidän kaikkien pitäisi pitää tämä mielessä työyhteisöissämme tuottaakemme uusia tapoja tehdä ja toimia.

Päivän päätti Future Works Oy:n Petri Rajaniemen puheenvuoro työelämän tulevaisuudesta, viemällä kuulijat Äärirajoille. Petrin sanomaa tiivistääkesi kyky, halu ja rohkeus kyseenalaistaa entinen tapa ajatella, on meidän jokaisen tulevaisuuden tehtävä. Näillä toimenpiteillä voimme viedä Suomea eteenpäin haastaen tulevaisuuden kaskenpolttajakansat nousemaan esimerkillämme digitalisaation ja koulutuksen kärkimaiksi. Ei häpeillä osaamistamme, mutta muistakaamme, että osaamista ja kehityskykyä on myös muualla maailmassa. Kaikki viisaus ei asu meissä, meillä on kuitenkin kaikki edellytykset olla tulevaisuudessakin maailman paras maa asua ja elää. 

Meistä voi innovatiivisuudella, tilaisuuksista vaarin ottamisilla, rohkeudella ja uskalluksella, sekä sillä kuuluisalla suomalaisella sisulla tulla uudestaan maailman edelläkävijä digitalisaation vallankumouksessa. Kaikki on meidän käsissä, pitää vain uskoa.